Himpun verran tietoa minusta ja muutamia kuvia hurjan, eiku kurjan, elämäni varrelta ja muitakin...
Kovasti olen kiinnostunut sukututkimuksesta ja sitä olen harrastanut jo yli 30 vuotta, aina vaan jotain uutta nysvättävää ilmenee. Aiheet eivät lopu kesken. Olen ylpeä juuristani torppareineen ja kirkonköyhineen kuten karjalaisen kuuluukin. Ei ole löytynyt aatelista esi-isää, ei edes menneisyytensä hylännyttä Ruotsin kuninkaan aviotonta poikaa! Vaan ei onneksi sentään savolaisia sukujuuriakaan kuten langolleni! No, eihän sekään nyt niin synti olisi, mutta se häpiä!
Kai minä sen verran kuitenkin saan kehuskella itseäni, että paljastan olevani niin ison talon poikia, että naapurinkin navetassa ammui yli kaksikymmentä lypsävää!
Tässä sitä ollaan ja ainakin kauluslaatan vihreä väri vastaa sentään vänrikkiä.
Varmaan useimmat minut tunteneet muistavat minut tälläisenä. Tämä on minusta paras kuva, mitä on otettu, ainakin omasta ja äitini mielestä. Yleensähän olen ollut ihan passikuvani näköinen.
Hyvä on, tunnustan: "Ainakin toivon minut muistettavan tällaisena!"
Tämä on Hanhijärven kansakoulun yhteiskuva opettajineen. Olen neljännellä luokalla 1956-57 takarivissä toinen oikealta. Muut meidän luokkalaiset olivat Hirve´ Tupu, Kalliola´ Raikku, Mäktalo´ Mana ja Kirkkola´ Hena. Opettajina 1921 avatussa koulussa olivat Tähty Sulosa Hillo o.s. Huotari 1924 alkaen ja alakoulussa Sirkka Ilona Korpela Joutsenosta, avioiduttuaan salmilaisen kanssa, Onatsu. Ja tietysti juuri minä en kerennyt supistetun koulun iloista nauttimaan. Tuo koulu oli ensin toiminut Hirven, oik. Kempin, talon tuvassa. Siltä ajalta oli yhdestoista käsky: "Älä tapa Hirve lihavaa kissaa!" Kahdennentoista käskyn selitys kuului: "Ei siu pijä hättäilemä, vaa istuma ja leppäilemä."
Kun tuota kuvaa katselin, niin mieleeni palautui siinä oleva ensi-ihastukseni ja salarakkauteni kohde. Ja josta en kyllä tiedä, onko missä vai jo kauankin kasvanut horsmaa ja koiranputkea.
Tässä äitini Alviina koulukuvassaan eturivissä toinen oikealta tummassa lenningissä kukikasmekkoisen isosiskonsa Aunen vierellä. Ennen ja jälkeen yksiopettajaisen koulun toisena opettajana oli vuosina 1920-21 Naimi Virtanen. Koulurakennus oli valmistunut vuoden 1912 lopulla Vaitsillanmäelle Antti Tukian maalle.
Oikeastaan me kuuluttiinkin Puralan koulupiiriin, mutta minä ja siskoni saatiin käydä naapurikylän koulua.